Mitä hyvinvointi on?

Otsikon kysymys hyvinvoinnin olemuksesta tulee monesti sivuutettua nopeasti ja jotenkin itsestäänselvyytenä pysähtymättä pohtimaan, mitä kaikkia tekijöitä hyvinvointiin liittyy ja kuinka nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa.  Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, mutta yleensä sen osa-alueiksi nähdään fyysinen hyvinvointi eli terveys, psyykkinen hyvinvointi eli kokemus elämänlaadusta ja materiaalinen hyvinvointi eli elämisen aineelliset ja taloudelliset edellytykset. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen on varmastikin myös onnellinen eli tyytyväinen ja kiitollinen asioiden nykytilasta sekä tyynen luottavainen sen suhteen, että elämä jatkossakin on yhtä hyvää.



Fyysinen hyvinvointi eli terveys on osin geneettisesti määräytynyttä, mutta siihen voimme toisaalta myös vaikuttaa elämäntavoillamme. Fyysisen hyvinvoinnin vaalimisen kulmakiviä ovat mm. riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni, stressinhallinta ja painonhallinta. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus,  ja puutteet fyysisessä hyvinvoinnissa voivat heijastua negatiivisesti psyykkiseenkin hyvinvointiin, ja päinvastoin. Esimerkiksi, fyysisen kunnosta ja terveydestä huolehtimisen laiminlyönti voi johtaa ongelmiin jaksamisen, minäkuvan tai omanarvontunnon suhteen. Toisaalta esim. koettu stressi voi nostaa verenpainetta, eli psyykkinen tila vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin.

Psyykkinen hyvinvointimme riippuu mielemme sisällöstä ja siihen voimme itse paljonkin vaikuttaa. Psyykkisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat mm. kokemus elämän tarkoituksellisuudesta ja mielekkäästä tekemisestä, tunne mahdollisuudesta toteuttaa itseään, kokemus elämänhallinnasta, sisäinen rauha ja tyyneys, turvallisuudentunne, tyytyväisyys ja kiitollisuus, itsearvostus ja omanarvontunto, tunne hyväksytyksi tulemisesta ja sosiaaliset suhteet. Meillä on tarve pystyä elämään arvojemme ja sisäisten motiiviemme kanssa sopusoinnussa olevaa elämää, jolla on tarkoitus ja joka mahdollistaa itsen toteuttamisen sekä energian käyttämisen mielekkääseen tekemiseen. Meillä toisaalta on tarve kokea olevamme oman elämämme herroja, eli että elämämme on hallinnassamme, mikä vastaa myös turvallisuuden ja sisäisen rauhan tarpeisiimme. Meillä on myös tarve kokea olevamme arvokkaita omana itsenämme ja saavamme hyväksyntää toisilta ihmisiltä.



Koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, on fyysisen hyvinvoinnin vaaliminen tärkeää myös psyykkiselle hyvinvoinnille. Fyysistä hyvinvointiamme tukevat liikunta ja uni tukevat myös suoraan psyykkistä hyvinvointiamme, kun liikunta tuottaa mielihyvähormoni endorfiinia ja uni auttaa mieltämme palautumaan edellisen päivän psyykkisestä kuormituksesta. Mutta voimme edistää psyykkistä hyvinvointiamme myös erityisillä harjoitteilla ja tekniikoilla. Kehittämällä itsetuntemustamme, tunnistamalla vahvuutemme ja keskittymällä niihin voimme parantaa itsearvostustamme, itseluottamustamme, omanarvontuntoamme, kokemustamme elämänlaadusta ja tyytyväisyyttämme. Ottamalla kiitollisuuden elämänasenteeksi voimme luopua "sitten kun" -elämästä ja olla tyytyväisiä tässä hetkessä. Mindfulness auttaa keskittymään tietoisesti nykyhetkeen ja tukee stressinhallintaa ja sisäistä rauhaa. Yleistä elämänhallintaa ja onnellisuutta voi parantaa soveltamalla konmarin tyyppistä ajattelua elämään yleisestikin, eli karsimalla elämästä kaiken epäolennaisen ja säilyttämällä vain onnea tuottavat asiat.



Materiaalinen hyvinvointi tarkoittaa hyvää elämää tukevia aineellisia lähtökohtia, kuten viihtyisää asumista, mielekästä työtä ja turvattua toimeentuloa. Mutta kannattaa huomata, että nämä tosiaankin ovat vain "hyvää elämää tukevia lähtökohtia" eivätkä välttämättömiä hyvinvoinnin edellytyksiä. Aineellisesti vaatimattomampikin elämä voi olla merkityksellistä ja hyvää, kunhan sen merkityksellisyyden vain löytää. Megatrendi downshiftaus perustuu idealle, että elämä voi olla jopa onnellisempaa, parempaa ja merkityksellisempää, kun luopuu liiallisesta materian tavoittelusta, tyytyy elämiseen riittävään tulotasoon ja keskittyy enemmänkin omaan perheeseen, ystäviin, harrastuksiin, terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin kuin uraan ja korkeamman statuksen tavoitteluun. Downshiftaus onkin noussut melkoiseen suosioon 2000-luvulla.

Toisaalta on myös niin, että psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi voivat tukea materiaalistakin hyvinvointia. Terve ja stressitön ihminen ehkä menestyy paremmin työssään ja pysyy pidempään työkykyisenä jne. Huolehtimalla hyvinvoinnin eri osatekijöistä tasapainoisesti saat aikaiseksi positiivisen kehän, jossa parantuva hyvinvointi yhdellä osa-alueella tukee hyvinvointia myös muilla osa-alueilla.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mielenrauhaa konmarituksesta

Mistä motivaatio liikunnan lisäämiseksi?

Millan tarina (itsetunto ja koulukiusaaminen)