Voiko tästä kaamoksesta selvitä hengissä?

Taas se on täällä. Kaamos, tuo jokavuotinen koettelemus. Päivät lyhenevät lyhenemistään kohti joulukuun lopun talvipäivänseisausta, taivas on jatkuvasti harmaiden pilvien peittämä, aurinko ei näyttäydy viikkokausiin juuri lainkaan, keskipäivälläkin on korkeintaan hämärää ja synkkyys meinaa vallata mielen. Varsinkin tämä marras-joulukuu on raskasta aikaa, kun pimeys ja synkkyys tuntuvat vain jatkuvasti lisääntyvän. Miten ihmeessä tämän yli voi selvitä?

Napapiirin eteläpuolellahan eli suurimmassa osassa Suomea ei tarkalleen ottaen ole kaamosta, kun aurinko kuitenkin keskitalvellakin nousee päivällä horisontin ylle, mutta matalalla oleva aurinko, lyhyet päivät ja jatkuva pilviharmaus tekevät syystalven päivistä synkkiä eteläisimmässäkin Suomessa. Pimeä vuodenaika aiheuttaa monilla mielialan laskua, voimattomuuden tunnetta, ahdistusta, ärtyneisyyttä, surullisuutta, toivottomuutta tai jopa suoranaista kaamosmasennusta. Oireisiin voi liittyä myös kasvava väsymys, erityisesti päiväväsymys, unentarpeen lisääntyminen, ruokahalun kasvaminen, makeannälkä ja painonnousu. Lumen määrä voi vaikuttaa oireilun voimakkuuteen, koska lumipeite lisää valoisuutta ja voi lievittää kaamosoireita. Varsinaista kaamosmasennusta esiintyy arvioiden mukaan noin 1 %:lla väestöstä ja lievempää kaamosrasitusta noin 10-30 %:lla. Kaamosoireet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Kaamosmasennuksen ja -rasituksen oireet helpottavat itsestään keväällä valoisuuden lisääntyessä.

Kaamosmasennuksen oireita voi hoitaa kirkasvalohoidolla, jonka teho on osoitettu kymmenissä tutkimuksissa. Noin 80 % kaamosoireista kärsivistä hyötyy kirkasvalohoidosta. Kirkasvalohoidossa istutaan aamuisin heti heräämisen jälkeen 30-60 minuuttia erityisen kirkasvalolampun vaikutuspiirissä. Hoitoa jatketaan kerrallaan ainakin 2-4 viikkoa tai sitten koko kaamosjakson yli. Kirkasvalohoidon vaikutusta voi tehostaa säännöllisellä 30-60 minuutin kuntoliikunnalla, joka nostaa sykettä ja aiheuttaa hengästymistä. Jotkut uskovat hyötyvänsä myös säännöllisestä avantouinnista. Vakaviin tapauksiin on saatavissa myös lääkehoitoa ja lyhytterapiastakin voi olla hyötyä

Monet luottavat siihen, että pahimpaan kaamosaikaan ajoitettu viikon tai parin loma etelän aurinkoon auttaa jaksamaan synkän vaiheen yli. Parin viikon aurinkoloman virkistävä vaikutus jatkuu paluun jälkeenkin muutaman viikon ja kun pahin kaamosaika loka-tammikuussa kestää vain noin 10 viikkoa yhteensä, niin loma auttaa jaksamaan kaamoksen yli.

Apua kaamosoireisiin voi saada myös leppoistamalla elämää ja vähentämällä elämän hektisyyttä pahimman kaamoksen ajaksi. Niinhän kai esi-isämmekin toimivat käytännön pakosta, kun heillä talvisydämenä ei ollut keinovaloa käytössään. Pitkät talvi-illat tehtiin puhdetöitä pirtissä leppoisaan tahtiin. Nykyihmisenkin kannattaa kaamosaikana vähentää iltapainotteiset menot minimiin, jotta keho ja mieli ajoissa rauhoittuvat yöunille. Stressinhallintaan kannattaa kiinnittää huomiota ja eduksi ovat säännölliset iltarutiinit, jotka rentouttavat mielen yölepoa varten. Sometus kannattaa lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa. Anna myös sijaa lempeälle itsemyötätunnolle, kaamosaikaan ei edes tarvitse jaksaa samalla tavalla, kuin kevään huumassa.