Apuvoimax

"Terve sielu terveessä kehossa" tuumivat jo muinaiset roomalaiset latinaksi oivallettuaan, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kehon fysiologinen hyvinvointi tukee myös mielen hyvinvointia ja toisaalta mielen pahoinvointi voi johtaa somaattisiin eli elimellisiin vaivoihin ja sairauksiin. Nämähän ovat kaikille periaatteessa tuttuja asioita, mutta millä sitä saisi itsensä motivoitua säännölliseen liikuntaan näin vuoden pimeimpänäkin aikana, vaikka kuinka tietää liikunnan kokonaisvaltaiset hyödyt? Oman kokemuksen mukaan yksi säännöllisen liikunnan ylläpitämisen kulmakiviä on löytää sellainen liikuntamuoto, jossa omat ominaisuudet ja vahvuudet pääsevät esiin ja joka tuntuu itselle luontevalta ja mielekkäältä. Se sopiva liikuntamuoto saattaa olla sama tuttu, mitä olet joskus aiemmin jo harrastanut tai ihan uusikin. Useinhan käy niin ikääntymisen myötä, että vaikka nuorena on ollut innokas liikkuja ja jopa jonkin sorttinen urheilijakin, jää liikkuminen vähemmälle, kun elämää

Taas se on täällä. Kaamos, tuo jokavuotinen koettelemus. Päivät lyhenevät lyhenemistään kohti joulukuun lopun talvipäivänseisausta, taivas on jatkuvasti harmaiden pilvien peittämä, aurinko ei näyttäydy viikkokausiin juuri lainkaan, keskipäivälläkin on korkeintaan hämärää ja synkkyys meinaa vallata mielen. Varsinkin tämä marras-joulukuu on raskasta aikaa, kun pimeys ja synkkyys tuntuvat vain jatkuvasti lisääntyvän. Miten ihmeessä tämän yli voi selvitä? Napapiirin eteläpuolellahan eli suurimmassa osassa Suomea ei tarkalleen ottaen ole kaamosta, kun aurinko kuitenkin keskitalvellakin nousee päivällä horisontin ylle, mutta matalalla oleva aurinko, lyhyet päivät ja jatkuva pilviharmaus tekevät syystalven päivistä synkkiä eteläisimmässäkin Suomessa. Pimeä vuodenaika aiheuttaa monilla mielialan laskua, voimattomuuden tunnetta, ahdistusta, ärtyneisyyttä, surullisuutta, toivottomuutta tai jopa suoranaista kaamosmasennusta . Oireisiin voi liittyä myös kasvava väsymys, erityisesti päiväväsymys, u

 Useimmille on varmaan tuttu vuosittain marraskuun lopulla vietettävä kulutuskriittinen Älä osta mitään -päivä . Tapahtuman tarkoituksena on saada meidät kriittisesti miettimään kulutuspäätöksiämme ja niiden ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on olla vuorokauden ajan ostamatta mitään ja kuluttamatta rahaa. Päivä on saanut alkunsa Kanadasta v. 1992 ja se ajoittuu sikäläisten suurten alennusmyyntien alkamisen alle. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2007 alkaen ja se ajoittuu sopivasti joulunkin alle haastaen miettimään, voisiko jouluunkin liittyvää kulutustaan rajoittaa. Jo yhden päivän ostolakko saattaa havahduttaa siihen, kuinka vaikea varsinkin modernissa kaupunkiympäristössä on olla edes yksi vuorokausi ostamatta mitään. Jatkuvasti eri kanavia myöten mieliimme syötettävä mainonta luo keinotekoisiakin kulutustarpeita ja kun kaupat ovat lähellä ja täynnä tavaraa, on helppo sortua harkitsemattomaan kulutukseen ja heräteostoihin. Kaupat tunkevat jopa koteihimmekin interneti

Onko päätöksenteko hankalaa? Etkö pysty valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä? Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen jä kärsiväsi siitä? Vältteletkö päätösten lukkoon lyömistä? Useimmille lienee tuttu tunne, että ainakin joidenkin päätösten tekeminen tuntuu vaikealta ja päätöksenteko venyy, kun jää jahkailemaan eri vaihtoehtojen etuja, haittoja ja oletettuja seurauksia. Tässä on tietysti se hyväkin puoli, että tulee harkittua tarkkaan päätöstään, mutta toisaalta elämä voi mennä liikaakin jahkailuksi ja odotteluksi, jos et pysty tekemään päätöksiä arkisissakaan asioissa. Joitain tilaisuuksia ja asioita voi mennä kokonaan ohitsesikin, jos et kykene päätöksentekoon. Omaa päätöksentekoa voi onneksi helpottaa useilla ajattelutavoilla, jos päätöksenteko tuntuu tuottavan ongelmia. Yksi päätöksentekoa tutkitusti auttava psykologinen keino on ajatella, että teet päätöstä jonkun muun puolesta tai että vastaat ystävälle, joka on kysynyt mielipidettäsi. Tämä saattaa auttaa välttämää

Tunnelukot ovat haitallisia kokemisen, tuntemisen, käyttäytymisen ja reagoinnin tapoja, jotka on opittu jo lapsuudessa ja jotka aikuisena aiheuttavat vaikeuksia ihmissuhteissa. Lapsuuden vaikeat ja ahdistavat kokemukset ovat voineet jättää mieleen vahvoja kielteisiä tunnemuistoja, ja tapahtumat aikuisuudessa voivat aktivoida näitä muistoja niin, että heränneet tunteet tuntuvat liiallisen vahvoilta tilanteeseen nähden ja omien tunteiden tunnistaminen ja säätely on hyvin vaikeaa. Tunnemuistoihin voi liittyä myös fyysisiä tuntemuksia, kuten punastuminen häpeästä jne., ja muiston aktivoituessa myös nämä fyysiset tuntemukset toistuvat. Tunnemuiston herättämien tunteiden voimakkuus voi heijastua edelleen vaikeutena säädellä omaa toimintaa ja reagointia. Vahvat tunteet vievät mukanaan ja ihminen päätyy toistamaan lapsuudessa opittuja haitallisia toimintatapoja eli skeemoja, jotka aiheuttavat ongelmia ja vaikeuksia elämässä ja ihmissuhteissa. Tunnelukko on siis automaatti, jossa ti

Otsikon ajatus vaikeuksien vahvistavasta vaikutuksesta on alkujaan esitetty saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen v. 1889 julkaistussa kirjassa Epäjumalten hämärä. Ajatuksen kohtaama kriitikin suuri määrä johtunee osin Nietzschen yli-ihmisihanteisiin liittyvästä yleisemmästä kritiikistä ja osin siitä, että on helppo kuvitella tilanteita, joihin ajatus ei näytä millään sopivan. Joku voi esim. joutua ennalta arvaamatta onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi ja vammautua niin pahoin lopuksi iäkseen, että on objektiivisesti vaikea nähdä, että vaikeus olisi jotenkin vahvistanut kyseistä henkilöä. Irvileuat ovat jopa vääntäneet Nietschen ajatuksen englanninkielisen version muotoon, että " mikä ei tapa sinua, tekee sinusta oudommas", mikä leikittely perustuu englannin kielen komparatiivimuotojen stronger ja stranger samankaltaisuuteen. Mutta toisaalta, Nietzschen esittämää ajatusta ei voi pelkästään tuolla perusteella tuomita täysin perusteettomaksi sanahelinäksikään. Monissa ta

On psykologisesti erittäin hyödyllistä pystyä näkemään elämäntapahtumat, niiden herättämät tunteet ja omat reaktiot noihin tapahtumiin erillisinä asioina. Emme voi vaikuttaa itse kaikkeen, mitä elämä polullemme tuo, ja kaikki elämän eteemme heittämä ei miellytä meitä. Elämäntapahtumat herättävät meissä erilaisia tunteita ja ne tunteet ovat luonnollisia eikä niitä pidä tuomita. Mutta. Tapahtumien herättämistä tunteista huolimatta meillä on aina vapaus valita, kuinka toimimme. Jos jokin tapahtuma esim. aiheuttaa meissä suuttumuksen tunteen, voimme kuitenkin valita, että vedämme ensin vähän henkeä, laskemme vaikka kymmeneen ja rauhoitamme itsemme tietoisesti sen sijaan, että välittömästi reagoimme asiaan kiihtyneenä ja suuttuneena, ja mahdollisesti lietsomme omaa suuttumustamme lisää. Emme siis ole elämäntapahtumien ja niiden herättämien tunteiden orjia, vaan meillä on aina vapaus valita toimintamme ja reaktiomme tunteistamme riippumatta. Tämä pätee myös anteeksiantamiseen. Voimme aina va

Positiivisen ajattelun voimasta puhuminen saattaa herättää ensireaktion, että taasko jotain teennäistä ja suomalaiselle mentaliteetille hyvin vierasta "keep smiling" -hömppää, mutta siitähän ei ole lainkaan kyse. Positiivisen ajattelutavan omaksuminen ei tarkoita, etteikö elämässä enää olisi vaikeuksia, haasteita ja surua yms. negatiivisia tapahtumia tai että pystyisimme estämään ikävien asioiden tapahtumista. Mutta positiivinen ajattelu voi auttaa meitä selviämään paremmin noista ikävistäkin tapahtumista, lisäämään hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme ja maksimoimaan oman potentiaalimme toteutumista elämän asettamissa raameissa. Elämä voi siis heittää eteemme ikäviäkin asioita, joihin oma vaikutusmahdollisuutemme saattaa olla vähäinen tai sitä ei edes ole, vaikka kuinka yrittäisimme suhtautua elämään positiivisella asenteella. Noiden ikävien asioiden herättämät negatiiviset tunteet ovat luonnollisia ja hyväksyttäviä, mutta meillä on kuitenkin vapaus valita reaktiomme, että mi

Espanjaan lähtö. Tai ei pelkästään mielessä, vaan myös edessä. Lento on varattu lokakuun alkuun.  Nämä syksyn pimeät päivät vievät minulta energian matalalle. Kun ilma on usein sateinen, tuulinen ja kolea, ei niin paljoa saa aikaiseksi kuin paremmalla kelillä. Mielen valmentajana tietenkin tiedän, että olen vain itse itselleni tehnyt tämän ajatusmallin. On asenteestani kiinni, miten energinen olen tai en ole. Mutta en jaksa työstää tätä asiaa itseni kanssa.  Asiakkaat huomio: Älkää tehkö niin, kuin minä teen, vaan niin kuin sanon... :)  Onneksi minulla on mahdollisuus tehdä asialle jotain muuta. Olemme päättäneet viettää tänäkin vuonna Espanjassa pätkän syksyllä ja pätkän talvella. Pätkä tarkoittaa nyt syksyllä jaksoa, joka alkaa lokakuun alussa ja loppuu sitten, kun niin päätämme mieheni kanssa. Ainakin joulukuuksi olemme ajatelleet tulla Suomeen. Ja joulun jälkeen voi taas hypätä koneeseen ja käydä vielä viettämässä toisen pätkän Espanjassa.  Espanjassa oleskelu ei meillä ole pelkkää

Aiemmin kirjoitin tässä blogissani siitä, kuinka oma parisuhde on monille aikuisille elämän tärkein ja läheisin ihmissuhde sekä merkittävä voimavara, joka tukee hyvinvointia monilla eri tavoilla. Parisuhde ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, joten se vaatii hoitamista, mieluiten päivittäin. Motivaatio parisuhteen hoitamiseen syntyy siitä, että kumppanit kiintyvät toisiinsa sekä näkevät parisuhteensa arvon voimavarana itselleen ja toiselle, jolloin herää halu sitoutua yhteen, hoitaa suhdetta, ratkaista eteen väistämättä tulevat ongelmat ja säilyttää yhteys omaan kumppaniin. On hyvä ymmärtää, että kuinka helposti toinen muuttuu itsestäänselvyydeksi, ellei asiaan tietoisesti kiinnitä erityistä huomiota. Tarve parisuhteen hoitamiseen seuraa mm. siitä, että parisuhde ja sen osapuolet muuttuvat ajan kuluessa. Pitkän parisuhteen aikana osapuolet muuttuvat ihmisinä, ja on tärkeää säilyttää kumppaneiden keskinäinen yhteys niin tiiviinä, jottei tapahdu erilleen kasvamista. Pidemmän päälle jotku

Otsikon kysymys hyvinvoinnin olemuksesta tulee monesti sivuutettua nopeasti ja jotenkin itsestäänselvyytenä pysähtymättä pohtimaan, mitä kaikkia tekijöitä hyvinvointiin liittyy ja kuinka nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa.  Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, mutta yleensä sen osa-alueiksi nähdään fyysinen hyvinvointi eli terveys, psyykkinen hyvinvointi eli kokemus elämänlaadusta ja materiaalinen hyvinvointi eli elämisen aineelliset ja taloudelliset edellytykset. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen on varmastikin myös onnellinen eli tyytyväinen ja kiitollinen asioiden nykytilasta sekä tyynen luottavainen sen suhteen, että elämä jatkossakin on yhtä hyvää. Fyysinen hyvinvointi eli terveys on osin geneettisesti määräytynyttä, mutta siihen voimme toisaalta myös vaikuttaa elämäntavoillamme. Fyysisen hyvinvoinnin vaalimisen kulmakiviä ovat mm. riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni, stressinhallinta ja painonhallinta . Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus,  ja puuttee

 Monille aikuisille oma parisuhde on kaikkein läheisin ja tärkein ihmissuhde ja merkittävä voimavara. Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille näkyy tilastoissakin, sillä naimisissa olevien miesten elinajanodote on jopa 7 vuotta pidempi kuin eronneilla miehillä. Parisuhteen myötä miehet rauhoittuvat, miehinen uho sekä riskinotto laantuvat ja miehet elävät pidempään. Naisilla yhtä selvää parisuhteen vaikutusta hyvinvointiin ei näy tilastoissa, mutta hyvä ja toimiva parisuhde on kummallekin sukupuolelle voimavara, josta kannattaa huolehtia. Parisuhteen hyödyt hyvinvoinnille tulevat montaa kautta. Parisuhteeseen sisältyvät läheisyys ja seksi lisäävät rakkaushormoni oksitosiinin ja mielihyvää tuottavan endofiinin tuotantoa. Näiden vaikutuksesta ihminen rentoutuu, verenpaine laskee, ahdistus ja stressi lievittyvät ja turvallisuudentunne paranee. Tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että parisuhde suojaa sydänsairauksilta ja masennukselta .  Henkistä hyvinvointia tukevat sosiaaliset kontakt

Monille meistä lienee tuttu tilanne, että joskus oikeastaan tekisi mieli kieltäytyä joistain  pyynnöistä, joita esim. kollegat töissä sekä perheenjäsenet, ystävät ja tuttavat yksityiselämässä esittävät, mutta tulee kuitenkin suostuttua, kun kieltäytyminen tuntuu jotenkin niin vaikealta, hankalalta tai jopa mahdottomalta. Useimmat tunnistanevat tämän tunteen, ja johonkin rajaan saakka voi katsoa kyseen olevan normaalista elämään kuuluvasta joustavuudesta, mutta jos tilanne toistuu usein ja siitä aiheutuu itselle kuormítusta, uupumusta ja stressiä, on hyvä pysähtyä miettimään, että miksi ei-sanan sanominen on niin vaikeaa ja kuinka voisi opetella välillä asettamaan rajoja ja kieltäytymään toisten pyynnöistä kohteliaasti mutta jämptisti. Ei-sanan sanomisen ja kieltäytymisen vaikeus voi liittyä mm. siihen, että tuntuu helpommalta joustaa ja myöntyä kuin kohdata kieltäytymistä seuraava epämiellyttävä tilanne ja pyytäjän oletettu pettymys. Kyse voi olla kiltteydestä, tarpeesta olla "hyv

Meistä jokaisen elämään mahtuu hyviä hetkiä, onnistumisia, onnekkuutta ja iloa, mutta myös huonoja hetkiä, vaikeuksia, vastoinkäymisiä, pettymyksiä, menetyksiä ja surua. Emme voi täysin vapaasti valita, mitä elämässämme tapahtuu, emmekä kokonaan estää ikävien asioiden tapahtumistakaan. Elämäntapahtumien herättämiä tunteita ei ole tarpeen torjua, tuomita tai kieltää, ne ovat luonnollisia ja hyväksyttäviä, mutta meillä on aina valinnanvapaus, kuinka toimimme eteemme tulevissa tilanteissa. Tunteet ja toiminta ovat siis eri asioita. Meillä on aina vapaus valita, kuinka reagoimme elämämme tapahtumiin ja keskitymmekö elämän hyviin vai huonoihin asioihin. Useat näkökulmat tukevat sitä, että keskittyminen elämän hyviin asioihin ja kiitollisuus niistä on parempi valinta kuin ikävien asioiden vatvominen ja jättäytyminen niiden aiheuttamien kielteisten tunteiden vangiksi. Ensinnäkin, menneiden ikävien tapahtumien vatvominen loputtomiin on monesti täysin turhaa siksi, etteivät ne siitä enää muutu,