Apuvoimax

Onko päätöksenteko hankalaa? Etkö pysty valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä? Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen jä kärsiväsi siitä? Vältteletkö päätösten lukkoon lyömistä? Useimmille lienee tuttu tunne, että ainakin joidenkin päätösten tekeminen tuntuu vaikealta ja päätöksenteko venyy, kun jää jahkailemaan eri vaihtoehtojen etuja, haittoja ja oletettuja seurauksia. Tässä on tietysti se hyväkin puoli, että tulee harkittua tarkkaan päätöstään, mutta toisaalta elämä voi mennä liikaakin jahkailuksi ja odotteluksi, jos et pysty tekemään päätöksiä arkisissakaan asioissa. Joitain tilaisuuksia ja asioita voi mennä kokonaan ohitsesikin, jos et kykene päätöksentekoon. Omaa päätöksentekoa voi onneksi helpottaa useilla ajattelutavoilla, jos päätöksenteko tuntuu tuottavan ongelmia. Yksi päätöksentekoa tutkitusti auttava psykologinen keino on ajatella, että teet päätöstä jonkun muun puolesta tai että vastaat ystävälle, joka on kysynyt mielipidettäsi. Tämä saattaa auttaa välttämää

Tunnelukot ovat haitallisia kokemisen, tuntemisen, käyttäytymisen ja reagoinnin tapoja, jotka on opittu jo lapsuudessa ja jotka aikuisena aiheuttavat vaikeuksia ihmissuhteissa. Lapsuuden vaikeat ja ahdistavat kokemukset ovat voineet jättää mieleen vahvoja kielteisiä tunnemuistoja, ja tapahtumat aikuisuudessa voivat aktivoida näitä muistoja niin, että heränneet tunteet tuntuvat liiallisen vahvoilta tilanteeseen nähden ja omien tunteiden tunnistaminen ja säätely on hyvin vaikeaa. Tunnemuistoihin voi liittyä myös fyysisiä tuntemuksia, kuten punastuminen häpeästä jne., ja muiston aktivoituessa myös nämä fyysiset tuntemukset toistuvat. Tunnemuiston herättämien tunteiden voimakkuus voi heijastua edelleen vaikeutena säädellä omaa toimintaa ja reagointia. Vahvat tunteet vievät mukanaan ja ihminen päätyy toistamaan lapsuudessa opittuja haitallisia toimintatapoja eli skeemoja, jotka aiheuttavat ongelmia ja vaikeuksia elämässä ja ihmissuhteissa. Tunnelukko on siis automaatti, jossa ti

Otsikon ajatus vaikeuksien vahvistavasta vaikutuksesta on alkujaan esitetty saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen v. 1889 julkaistussa kirjassa Epäjumalten hämärä. Ajatuksen kohtaama kriitikin suuri määrä johtunee osin Nietzschen yli-ihmisihanteisiin liittyvästä yleisemmästä kritiikistä ja osin siitä, että on helppo kuvitella tilanteita, joihin ajatus ei näytä millään sopivan. Joku voi esim. joutua ennalta arvaamatta onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi ja vammautua niin pahoin lopuksi iäkseen, että on objektiivisesti vaikea nähdä, että vaikeus olisi jotenkin vahvistanut kyseistä henkilöä. Irvileuat ovat jopa vääntäneet Nietschen ajatuksen englanninkielisen version muotoon, että " mikä ei tapa sinua, tekee sinusta oudommas", mikä leikittely perustuu englannin kielen komparatiivimuotojen stronger ja stranger samankaltaisuuteen. Mutta toisaalta, Nietzschen esittämää ajatusta ei voi pelkästään tuolla perusteella tuomita täysin perusteettomaksi sanahelinäksikään. Monissa ta