Tekstit

Mistä motivaatio liikunnan lisäämiseksi?

Kuva
"Terve sielu terveessä kehossa" tuumivat jo muinaiset roomalaiset latinaksi oivallettuaan, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kehon fysiologinen hyvinvointi tukee myös mielen hyvinvointia ja toisaalta mielen pahoinvointi voi johtaa somaattisiin eli elimellisiin vaivoihin ja sairauksiin. Nämähän ovat kaikille periaatteessa tuttuja asioita, mutta millä sitä saisi itsensä motivoitua säännölliseen liikuntaan näin vuoden pimeimpänäkin aikana, vaikka kuinka tietää liikunnan kokonaisvaltaiset hyödyt? Oman kokemuksen mukaan yksi säännöllisen liikunnan ylläpitämisen kulmakiviä on löytää sellainen liikuntamuoto, jossa omat ominaisuudet ja vahvuudet pääsevät esiin ja joka tuntuu itselle luontevalta ja mielekkäältä. Se sopiva liikuntamuoto saattaa olla sama tuttu, mitä olet joskus aiemmin jo harrastanut tai ihan uusikin. Useinhan käy niin ikääntymisen myötä, että vaikka nuorena on ollut innokas liikkuja ja jopa jonkin sorttinen urheilijakin, jää liikkuminen vähemmälle, kun elämää

Voiko tästä kaamoksesta selvitä hengissä?

Kuva
Taas se on täällä. Kaamos, tuo jokavuotinen koettelemus. Päivät lyhenevät lyhenemistään kohti joulukuun lopun talvipäivänseisausta, taivas on jatkuvasti harmaiden pilvien peittämä, aurinko ei näyttäydy viikkokausiin juuri lainkaan, keskipäivälläkin on korkeintaan hämärää ja synkkyys meinaa vallata mielen. Varsinkin tämä marras-joulukuu on raskasta aikaa, kun pimeys ja synkkyys tuntuvat vain jatkuvasti lisääntyvän. Miten ihmeessä tämän yli voi selvitä? Napapiirin eteläpuolellahan eli suurimmassa osassa Suomea ei tarkalleen ottaen ole kaamosta, kun aurinko kuitenkin keskitalvellakin nousee päivällä horisontin ylle, mutta matalalla oleva aurinko, lyhyet päivät ja jatkuva pilviharmaus tekevät syystalven päivistä synkkiä eteläisimmässäkin Suomessa. Pimeä vuodenaika aiheuttaa monilla mielialan laskua, voimattomuuden tunnetta, ahdistusta, ärtyneisyyttä, surullisuutta, toivottomuutta tai jopa suoranaista kaamosmasennusta . Oireisiin voi liittyä myös kasvava väsymys, erityisesti päiväväsymys, u

Jättäisinkö joululahjat hankkimatta tänä vuonna?

Kuva
 Useimmille on varmaan tuttu vuosittain marraskuun lopulla vietettävä kulutuskriittinen Älä osta mitään -päivä . Tapahtuman tarkoituksena on saada meidät kriittisesti miettimään kulutuspäätöksiämme ja niiden ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on olla vuorokauden ajan ostamatta mitään ja kuluttamatta rahaa. Päivä on saanut alkunsa Kanadasta v. 1992 ja se ajoittuu sikäläisten suurten alennusmyyntien alkamisen alle. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2007 alkaen ja se ajoittuu sopivasti joulunkin alle haastaen miettimään, voisiko jouluunkin liittyvää kulutustaan rajoittaa. Jo yhden päivän ostolakko saattaa havahduttaa siihen, kuinka vaikea varsinkin modernissa kaupunkiympäristössä on olla edes yksi vuorokausi ostamatta mitään. Jatkuvasti eri kanavia myöten mieliimme syötettävä mainonta luo keinotekoisiakin kulutustarpeita ja kun kaupat ovat lähellä ja täynnä tavaraa, on helppo sortua harkitsemattomaan kulutukseen ja heräteostoihin. Kaupat tunkevat jopa koteihimmekin interneti

Päätä, älä jahkaile!

Kuva
Onko päätöksenteko hankalaa? Etkö pysty valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä? Pelkäätkö tekeväsi väärän päätöksen jä kärsiväsi siitä? Vältteletkö päätösten lukkoon lyömistä? Useimmille lienee tuttu tunne, että ainakin joidenkin päätösten tekeminen tuntuu vaikealta ja päätöksenteko venyy, kun jää jahkailemaan eri vaihtoehtojen etuja, haittoja ja oletettuja seurauksia. Tässä on tietysti se hyväkin puoli, että tulee harkittua tarkkaan päätöstään, mutta toisaalta elämä voi mennä liikaakin jahkailuksi ja odotteluksi, jos et pysty tekemään päätöksiä arkisissakaan asioissa. Joitain tilaisuuksia ja asioita voi mennä kokonaan ohitsesikin, jos et kykene päätöksentekoon. Omaa päätöksentekoa voi onneksi helpottaa useilla ajattelutavoilla, jos päätöksenteko tuntuu tuottavan ongelmia. Yksi päätöksentekoa tutkitusti auttava psykologinen keino on ajatella, että teet päätöstä jonkun muun puolesta tai että vastaat ystävälle, joka on kysynyt mielipidettäsi. Tämä saattaa auttaa välttämää

Vapauta itsesi tunnelukoista

Kuva
Tunnelukot ovat haitallisia kokemisen, tuntemisen, käyttäytymisen ja reagoinnin tapoja, jotka on opittu jo lapsuudessa ja jotka aikuisena aiheuttavat vaikeuksia ihmissuhteissa. Lapsuuden vaikeat ja ahdistavat kokemukset ovat voineet jättää mieleen vahvoja kielteisiä tunnemuistoja, ja tapahtumat aikuisuudessa voivat aktivoida näitä muistoja niin, että heränneet tunteet tuntuvat liiallisen vahvoilta tilanteeseen nähden ja omien tunteiden tunnistaminen ja säätely on hyvin vaikeaa. Tunnemuistoihin voi liittyä myös fyysisiä tuntemuksia, kuten punastuminen häpeästä jne., ja muiston aktivoituessa myös nämä fyysiset tuntemukset toistuvat. Tunnemuiston herättämien tunteiden voimakkuus voi heijastua edelleen vaikeutena säädellä omaa toimintaa ja reagointia. Vahvat tunteet vievät mukanaan ja ihminen päätyy toistamaan lapsuudessa opittuja haitallisia toimintatapoja eli skeemoja, jotka aiheuttavat ongelmia ja vaikeuksia elämässä ja ihmissuhteissa. Tunnelukko on siis automaatti, jossa ti

Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa sinua?

Kuva
Otsikon ajatus vaikeuksien vahvistavasta vaikutuksesta on alkujaan esitetty saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen v. 1889 julkaistussa kirjassa Epäjumalten hämärä. Ajatuksen kohtaama kriitikin suuri määrä johtunee osin Nietzschen yli-ihmisihanteisiin liittyvästä yleisemmästä kritiikistä ja osin siitä, että on helppo kuvitella tilanteita, joihin ajatus ei näytä millään sopivan. Joku voi esim. joutua ennalta arvaamatta onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi ja vammautua niin pahoin lopuksi iäkseen, että on objektiivisesti vaikea nähdä, että vaikeus olisi jotenkin vahvistanut kyseistä henkilöä. Irvileuat ovat jopa vääntäneet Nietschen ajatuksen englanninkielisen version muotoon, että " mikä ei tapa sinua, tekee sinusta oudommas", mikä leikittely perustuu englannin kielen komparatiivimuotojen stronger ja stranger samankaltaisuuteen. Mutta toisaalta, Nietzschen esittämää ajatusta ei voi pelkästään tuolla perusteella tuomita täysin perusteettomaksi sanahelinäksikään. Monissa ta

Osaatko antaa anteeksi?

Kuva
On psykologisesti erittäin hyödyllistä pystyä näkemään elämäntapahtumat, niiden herättämät tunteet ja omat reaktiot noihin tapahtumiin erillisinä asioina. Emme voi vaikuttaa itse kaikkeen, mitä elämä polullemme tuo, ja kaikki elämän eteemme heittämä ei miellytä meitä. Elämäntapahtumat herättävät meissä erilaisia tunteita ja ne tunteet ovat luonnollisia eikä niitä pidä tuomita. Mutta. Tapahtumien herättämistä tunteista huolimatta meillä on aina vapaus valita, kuinka toimimme. Jos jokin tapahtuma esim. aiheuttaa meissä suuttumuksen tunteen, voimme kuitenkin valita, että vedämme ensin vähän henkeä, laskemme vaikka kymmeneen ja rauhoitamme itsemme tietoisesti sen sijaan, että välittömästi reagoimme asiaan kiihtyneenä ja suuttuneena, ja mahdollisesti lietsomme omaa suuttumustamme lisää. Emme siis ole elämäntapahtumien ja niiden herättämien tunteiden orjia, vaan meillä on aina vapaus valita toimintamme ja reaktiomme tunteistamme riippumatta. Tämä pätee myös anteeksiantamiseen. Voimme aina va