Apuvoimax

Mindfulness eli tietoisuustaito on mm. stressinhallintaan soveltuva menetelmä, joka perustuu hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon tässä hetkessä. Mindfulnessin harjoitteissa mieli tietoisesti rauhoitetaan ja keskitetään nykyhetken havainnointiin ja pyritään tarkkailemaan hyväksyvästi sen hetken sisäisiä tuntemuksia, tunteita, impulsseja ja ajatuksia sekä ulkoisia tapahtumia. Mielen sisältöä ei pyritä muuttamaan millään tavalla, sitä vain havainnoidaan hyväksyvästi. Kuluvassa hetkessä tietoiseti ja hyväksyvästi läsnäoleminen syrjäyttää menneiden muistelun, tulevaisuuden suunnittelun ja mielen automaattisen vaeltelun. Mindfulnessin juuret ovat zen-buddhalaisuudessa, mutta minkäänlaista uskonnollista ulottuvuutta ei menetelmään nykymuodossa sisälly.  Mindfulnessin yleistymiseen länsimaissa vaikuttivat menetelmän hyödyt erilaisten kiputilojen hoidossa. Mindfulness-harjoitteita on käytetty paljon myös ahdistuksen, masennuksen ja stressin hoidossa, ja tutkimusnäytön mukaan mindfulnessista vo

 Värien psykologiaa Elinympäristömme ominaisuudet vaikuttavat monin tavoin mieleemme ja psyykeemme. Aiemmin jo kirjoitin, kuinka järjestyksessä oleva kotiympäristö rauhoittaa mieltä ja kuinka konmarin opein voi karsia kodin tavaramäärää ja lisätä kodin järjestystä ja viihtyisyyttä. Vastaavasti myös ympäristömme värimaailma vaikuttaa mieleemme esim. joko rauhoittaen tai kiihdyttäen. Viime viikolla blogasin luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta ja siitä, että pelkästään elollisen luonnon pääväri vihreä tutkimusten mukaan rauhoittaa ja vähentää stressin oireita jo melko lyhyessäkin ajassa. Eli luonnon tyynnyttävän vaikutuksen kokeakseen ei aina välttämättä tarvitse edes päästä luontoon, sillä pelkkä vihreän eli luonnon päävärin aistiminen ympärillä tyynnyttää mieltä. Se, että vihreä on elollisen luonnon pääväri johtuu siitä, että useimmissa kasveissa on lehtivihreää eli klorofylliä, jonka avulla kasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja maaperän vettä sokereiksi ja muiksi hiilihydraatei

Luonnossa oleskelu vapaa-aikana on merkittävä osa monen suomalaisen elämää. Suomessa on yli 500 000 kesämökkiä, ja viikonloppuisin ja loma-aikoina tuhannet suomalaiset suuntaavat mökeilleen tai maaseudun rauhaan. Luontopohjaisilla harrastuksilla, kuten kalastuksella, marjastuksella ja sienestyksellä, metsästyksellä, vaeltamisella, maastopyöräilyllä, suunnistuksella, melonnalla ja veneilyllä, on yhteenä satojatuhansia harrastajia. Näyttää siltä, että suomalaiset osin vaistomaisestikin tietävät  luonnossa oleskelun lisäävän hyvinvointia ja hyvää oloa, ja siksi hakeutuvat luontoon aina tilaisuuden tullen. Tutkimukset vahvistavat luonnon positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Tiedetään, että luonto piristää ja kohottaa mielialaa sekä saa unohtamaan arkiset huolet. Luonnon rauha rauhoittaa myös hektiseen arjen kuohuttaman mielen, laukaisee stressiä ja laskee sydämen sykettä ja verenpainetta jo 15 minuutin luonnossa oleskelun jälkeen. Jännittyneisyyden aiheuttamat oireet, kut

Itsekritiikki on  itsensä arvioimista, oman tekemisen tarkastelemista ja itse itselleen annettavaa palautetta, jos kaikki ei ole mennyt toiveiden ja odotusten mukaisesti.  Itsekriittisyys nousee esille silloin, kun ihminen kokee epäonnistuneensa jossakin itselle tärkeässä asiassa. Nämä virheet ja epäonnistumiset voivat liittyä esimerkiksi työhön, parisuhteeseen tai muihin sosiaalisiin tilanteisiin.  Itsekritiikki on joskus ihan hyödyllistä ja tarpeellista. I tsekritiikki voi estää meitä tekemästä tyhmiä asioita. On tärkeää harkita asioita, ettei tee hätiköityjä päätöksiä.  Usein kannattaa ns. nukkua sen yön, tai jopa useammankin, yli. Jokainen meistä tekee virheitä, ja virheen tapahduttua itsekritiikki voi estää meitä toistamasta samaa virhettä ja auttaa korjaamaan toimintaamme. Tällainen normaali itsekritiikki vain auttaa ja hyödyttää meitä. Itsekritiikki voi olla myös liiallista ja suhteettoman ankaraa tapahtuneeseen virheeseen nähden. Monesti emme ehkä osaa antaa itsellemme tunnu

Mistä stressi syntyy? Mitkä ovat stressin oireet ja kuinka se voi vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi? Miten vähennät stressiä ja lisäät hyvinvointiasi? Stressi on tilanne, jossa ympäristön asettamat haasteet ja vaatimukset tuntuvat vievän henkilön fyysiset tai psyykkiset voimavarat äärirajoille tai jopa ylittävän ne. Stressin haitallisuus riippuu sen kestosta. Pitkään jatkuva stressi voi olla haitallista, mutta lyhytaikainen stressi voi olla vain hyvästä tekemällä henkilön skarpimmaksi ja parantamalla suoriutumista. Stressiä voi syntyä sekä positiivisista että negatiivisista tapahtumista ja asioista elämässä. Elämään voi esim. tulla sinällään kaivattuja ja positiivisia uusia asioita, mutta niihin liittyvien muutosten ja epävarmuuksien ajattelu voi täyttää mielen ja aiheuttaa stressiä, kun tulevaa ei kuitenkaan voi täysin ennakoida, vaikka kuinka asioita miettisi. Luonnollisesti myös elämän vastoinkäymiset ja negatiiviset asiat voivat aiheuttaa stressiä. Stressiä voivat aiheuttaa

Milloin on kyse tunnesyömisestä? Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla terveydelle ja hyvinvoinnille? Miten tunnesyömisestä pääsee irti? Tunnesyöminen on syömistä ensisijaisesti tunteiden käsittelemiseksi eikä fysiologisen nälän vuoksi. Tunnesyömistä voi liittyä sekä negatiivisiin että positiivisiin tunteisiin. Joku voi helpottaa ahdistustaan, masennustaan tai suruaan syömällä, täyttää tyhjyyden tunnettaan herkuttelulla tai vahvistaa positiivisia tunteitaan aterialla. Ruokailu lisää mielihyvän tuntemuksiin liittyvän dopamiinin määrää hermostossa. Itsensä palkitseminen onnistumisista ruualla on varsin yleistä ja tunnesyömistä esiintyy ajoittain meista useimmilla. Satunnaisesta  tunnesyömisestä ei ole erityistä haittaa eikä siitä tarvitse pyrkiä eroon, mutta jos tunnesyöminen alkaa olla säännöllistä ja jos siitä alkaa olla haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille, silloin asia kannattaa tunnistaa ja tunnustaa ja pyrkiä irti siitä. Hyvinvointi voi joutua uhatuksi tunnesyömisen vuoksi. Tunn

Mitä konmari-menetelmä tarkoittaa? Miten toteutan konmaritusta arjessani? Voisinko sen avulla parantaa mielenrauhaani ja hyvinvointiani? Nykyään on muotia konmarittaa tai elää minimalistista elämää. Varsinkin sisutus- ja lifestylelehdet yms. julkaisevat tuon tuosta aihepiiriin kuuluvia artikkeleita. Mutta mitä se konmaritus oikeastaan onkaan? Japanilaisen kirjailijan Marie Kondon mukaan konmarituksen keskeisin ajatus on hävittää kaikki turha ja tarpeeton tavara ja säilyttää vain ne, mitkä tuottavat iloa. Konmarituksen periaate sinällään ei ota kantaa säilytettävän tavaran määrään, kunhan vain säilytetään vain ne tavarat, jotka tuottavat iloa. Tavaroiden läpikäynti suoritetaan niin, että samaan kategoriaan kuuluvat tavarat kootaan yhteen, jotta tavaramäärä hahmottuu kunnolla. Kondon mukaan kodin tavaroiden läpikäynti olisi paras tehdä kerralla, jottei sitä tarvitse tehdä jatkuvasti. Totuus onkin, että tavaroiden omistaminen ja hamstraus eivät tuo onnea eikä shoppailu ole muutenkaan järk

  Mitä itsetuntemus on ja mitkä ovat vahvuutesi? Kuinka itsetuntemuksesi kehittyminen parantaa itseluottamustasi? Miten itseluottamuksesi paraneminen vaikuttaa onnellisuuteesi? Itsetuntemus on jokseenkin sama asia kuin realistinen minäkuva. Hyvän itsetuntemuksen omaavalla henkilöllä on totuudenmukainen käsitys persoonallisuutensa piirteistä, arvoistaan, motiiveistaan, tavoitteistaan, vahvuuksistaan, heikkouksistaan ja mahdollisesti myös niistä tekijöistä, jotka ovat muovanneet hänestä sen, kuka hän on nyt. Hän pystyy suhtautumaan armollisesti ja lempeän myötätuntoisesti omiin heikkouksiinsa ja puutteisiinsa, mutta kykenee myös arvostamaan itseään ja näkemään omat hyvät puolensa ja vahvuutensa, joita jokaisella on. Hän tajuaa myös sen, että jatkuvan itsensä heikkouksista ruoskimisen sijaan pidemmälle pääsee keskittymällä positiivisuuteen, omiin hyviin puoliin ja vahvuuksiin. Kun arvostaa itseään, pystyy myös aidosti arvostamaan toisia. Ja kun toiset aistivat aidon arvostuksen, he todenn

” Olin koulukiusattu ala-asteen viimeiseltä luokalta alkaen. Olin aina hiljainen, vähän ujo.  En osannut  olla isommissa  ryhmissä  äänessä. Pyöristyin vähän tuon kesäloman aikana ja  siitä alkoi  elämäni surkeimmat ajat.  ”Läskipossu, norsu, lehmä, ihrakasa, läskiperse… ”  mm. näitä  nimityksiä minulle huudeltiin, tavaroitani heiteltiin milloin mihinkin, tönimistä,  osoittelua,  nauramista minuun tuijotellen.  Se oli helvettiä.  Ystäviä koulussa tai sen ulkopuolellekaan minulla ei ollut, paitsi yksi. Asuimme maaseu- dulla  ja kaverini asui kaupungissa. Emme siis   juurikaan nähneet koulun ulkopuolella.  Yläasteella minulla ei ollut enää sitä yhtäkään kaveria, koska hän vaihtoi eri kouluun.  Äitini oli vuorotyötä tekevä yksinhuoltaja, enkä viitsinyt paljoakaan näistä asioista hänelle  puhua. Isääni ei elämässäni näkynyt. Pari opettajaa kyllä oli tietoisia jonkunverran  kiusaamisesta ja  varmasti  tekivätkin jotain asialle, mutta ei se kiusaamista lopettanut.   En nyt tässä kerro enemp

Kaikissa asioissa on aina (vähintään) kaksi puolta. Joskus meidän on vaikea nähdä sitä positiivisempaa. Tuntuu helpommalta ajatella asiat sen vaikeamman, pahimman kautta. On sitten iloinen yllätys, jos ei käykään huonosti. Pessimisti ei pety, kuten sanotaan.   Elämä positiivisena ihmisenä on kuitenkin tutkimusten mukaan sekä antoisampaa että jopa pidempi. Ja tiedätkö mitä? Vaikka olisit koko ikäsi kuulunut enemmän sinne pessimistisen elämänkatsomuksen puolelle, koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa puolta. Koska VAIN SINÄ ITSE PÄÄTÄT MITEN ASIOISTA AJATTELET.   Voit milloin tahansa tehdä tietoisen päätöksen, että elät jatkossa asioita positiivisen kautta katsellen. Ja tiedätkö mitä muuta? Positiivinen asenne vetää puoleesi lisää positiivisia asioita. Kokeile! Se ei maksa mitään ja voi muuttaa elämäsi moninkerroin paremmaksi. Positiivisuutta on siis mahdollista ihan tietoisesti opetella näkemään ja tuntemaan. Se vaatii vain ajattelun uudelleen ohjelmointia. Onneksi ajattelukykymme